What a great day

Aika kuluu nopeasti, välillä ehdottomasti liiankin! Välillä tämä oranssisuus on käynyt mielessä, välillä ei mitkään muutkaan blogit ole houkuttaneet. Mutta tässä sitä taas ollaan! Vaikka pitäisi olla nukkumassa, huomenna kuudelta herätys ;) Great...


Mutta mihin tämä jälleen reilu vuosi hävisi? Päällimmäisenä tulee mieleen lukio, taitoluistelu ja ihmiset. Kaksi niistä on nyt mennyttä aikaa, osa ihmisistä on uusia, osa samoja rakkaita vuodesta toiseen. Kaikki kuitenkin muuttuvat, minä heidän mukanaan - välillä liikaakin. Vuosi 2010 oli täynnä upeita hetkiä, kuten Green Dayn keikka viime kesänä, täysi-ikäisyyden saavuttaminen, kohahduttavia elokuvia, onnistumisia, ... Vain muutamia mainitakseni. 2011 vuosi on tuonut mukanaan jo nyt paljon, lukion loppu ja tuhahduttavat ylioppilaskokeet on tehty ja lähes unohdettu. Penkkarit ja rekkailu sekä risteily kermana ppäällä. Kaiken loppumisen jälkeinen tyhjyys ja sieltä nousu olivat rankkoja, mutta nyt on jo parempi; intoa riittää ja tulevaisuuteen usko on vahvaa jälleen. Välillä kaikki mahdollisuudet musertavat, mutta loppujen lopuksi viimeiset viime kuukaudet ovat vahvistaneet vanhoja ja tuoneet uusia puolia itsestäni esiin, kyllä tästä vielä upea elämä tulee (: Torstaina aloitan uudessa työpaikassa, yo-juhlien suunnittelu on ihanaa ja virkistävää. Keväästä tulee ihana ja kesästä toivottavasti vielä ihanampi! Jännittää kovasti mistä maasta tai kaupungista löydän itseni ensi vuonna sekä millaisena. Ainakin tiedän keiden kanssa haluan sen jakaa ja se on jo paljon taas :)

Joten upeaa kevättä sinne päin, jaksuja ja kuulumisia!

-tau

kuva

Talvi ja lumen saartamat olotilat. Ei tässä muutakaan voi, vaikka kuinka talvea ja lunta rakastaisi, jossain vaiheessa alkaa pakostakin haikailemaan kevättä. Tällä hetkellä aika kuluu pitkälti kouluun, harrastuksiin ja kavereihin. Eikä näihinkään ole niin paljon aikaa kuin haluaisi. Kuviakaan en ole naurettavan pitkään aikaan ottanut, kaikista on akku loppu eikä niitä jaksa ladata - aivan liian raskasta ja aikaa vievää.
Kuitenkin mitään uutta ja ihmeellistä ei ole tapahtunut. Kun pukeudun päätän farkkujen ja hameen väliltä, mekot ovat joko hienostelua tai löysäilyä varten. Yleensä farkkujen ja hameen päätös menee sen mukaan mikä nyt sattuu ensimmäisenä käteen, legginsit täältä mustan vaatekasan alta tai farkut johonkin nurkkaan heitettyinä. Paita päivän fiiliksen mukaan ja ainakin kaks musta villistä vielä päälle. Hiukset avaan yönjälkeiseltä nutturalta jos huvittaa ja harjaan jos ehdin. Meikki mahdollisimman yksinkertainen että sitä kestää kokopäivän, ripsaria käytän naurettavan harvoin.
Kaikkeen sitä haluaisi käyttää enemmän aikaa kuin on mahdollista; nukkua enemmän mutta herätä aikaisemmin valmistautumaan ja jos vaikka ehtisi syödäkkin jotain muuta kuin mandariinin ensimmäisellä tunnilla. Panostaa enemmän kouluun, mutta treenien jälkeen on aikaa vain pitkän matematiikan laskuille, jos nyt jonkun osaisi. Sen jälkeen pää on jo päivän jäljiltä niin täysi ettei vain millään jaksaisi avata sitä bilsan kirjaa ja kerrata tunnille käydyt asiat. Se siksi yleensä jääkin ja kone ja naurettava yksinkertainen ihmisten kaipuu voittaa ja keskustelu rauhoittaa muut asiat taka-alalle.
Ai mitä pitäisikö sitä joskus siivotakkin? Phyh, naurettavaa moinen. Tai oikeesti lukea niihin kokeisiin? Saati hakea kesätöitä?! Kuulostaa niin helpolta ja yksinkertaiselta, mutta se alottamisen tuska on ylitse pääsemätön.

Nyt reipastun! Kevään odotteluja! -takku

Perth

Yvan Rodic sai minut Perth kuvillaan muistelemaan jo puolitoista vuotta sitten ollutta omaa matkaani kyseiseen paikkaan - ja kaipaamaan sinne aivan tuhottomasti takaisin! Paikan tuoksu ja huoleton elämän meno palasi minuun kuin sähköiskusta, joten päätin jakaa teillekin muutaman kuvan omasta matkastani!

Kaikki biitsit missä me käytiin oli aivan uskomattomia... ei sieltä olisi tahtonut lähteä mihinkään! Kyseinen kuva on aivan Perthin keskustan lähellä olevalta Cottesloe beachilta ja fiksuina ne olivat laittaneet reunenpaan nurmikkoa että kaikkien ei tarvinnut sotkea pyyhkeitään! Sain tuolta myös pienen ikuisen muiston, nimittäin aalto vähän heitti minua ja osuin päistikkaan lantio edellä märkään rantahiekkaan. Joka siis on tunnetusti hyvin kovaa ja siihe tuli pieni hieroumahaava. Mutta se oli aalloissa hyppimisen arvoista ;)

Varmaan puolet ottamistani kuvista on auringon lasku kuvia, vieläkö ihmettelette miksi? Ne olivat päiväpäivältä upeampia ja lumosivat minut aina upealla väri loistollaan.

Tämä kyseinen oranki hankki minulle melkein sydänkohtauksen. Se nimittäin jöpötti onnellisena tuolla kaukana ... kunnes sain otettua tämän kuvan joka sai muistikortin täyteen. Muuten seuraavaksi tapahtuneesta olisi kuvia! Yhtäkkiä se nimittäin päätti lähteä tuosta aivan lasin viereen koputtelemaan, onneksi siinä sentään oli se lasi. Myöhemmin kuulimme että Perthin eläintarhasta oli karannut yksi oranki jotain köyttä käyttäen, epäilimme vahvasti sen olleen tämä yksilö. ;)

Tässä kuvassa taas on kaikki ostokseni Australian puolelta. Muutama muotilehti, kolme levyä, pikee paita, shortsit, Man Eater paita kaverini yhteisen läpän takia oli pakko saada, minishortsit kuumuuteen, nykyjään puhkikulutetut ballerinat, Australia kassi oli must, Conversen sukat, jotka olivat pakko-osto kun kokeilin noita rakkaus Converseja! Ne ovat edelleen kovassa käytössä. Musta hame ei ole päässyt ikinä kovaan käyttöön sen epäkäytännöllisuuden takia, mutta sitäkin enemmän sillä on tunne arvoa. Maailman parhaan tuoksuinen käsirasva! Tuoksuttelen sen rippeitä nytkin.... Ja ehkä matkan paras ostos, Covergirl:in (no oli pakko kun täältä niitä ei saa!!) poskipuna korostus värillä. Se on kestänyt ja puolitoista vuotta joka päiväisessä käytössä ja nyt alkaa keskimmäinen väri olla lopussa, ehkä parasta mitä olen käyttänyt!

Tätä kirjoittaessa oli pakko kuunnella Maroon 5 - Won't go home without you biisiä... Se soi siellä todella usein ja tuo aina lämmön fiiliksen iholleni ja aurinkorasvan tuoksun nenään sekä paaaljon muita muistoja!

Tälläistä tälle kertaa, nyt suuntaan nukkumaan. Ensi viikosta tulee rankka kaikkine koulujuttuineen ja sitten onkin taas koeviikko! Jaksuja kaikille tähän kaamokseen :)

-takku

stare

En tiedä mikä tässä asussa ja kuvassa on, mutta voisin tuijottaa sitä ikuisuuden... Rakastan! Kuva täältä

-takku

17

Tältä siis tuntuu olla 17! Ainakin tähän saakka on tuntunut oikein loistavalta, vaikka keskiviikoksi en muista tilanneeni sitä kaameeta sademyräkkää.... -_- Itse päivän(keskiviikon) vietin oikeastaan kokonaan jäähallilla, kun meillä oli seuran katselmus, jossa siis esitettiin kaikkien halukkaiden kisaohjelmat ja saatiin palautetta tuomarilta. Puvunkin sain melkein valmiiksi, vain strassit ja paljetit uupuivat... Mutta sitä kehuttiin että hyvin sopi musiikkiin (: hih!

Tänään olen viettänyt vapaa päivää! Koeviikon jälkeen moinen on täyttä luksusta, mutta huomenna pitäisi jaksaa kulkeutua kouluun ja uuden jakson ihanuuksiin.... ruotsia ja enkkua, bilsa2, suomen historia, uskontoa, matikkaa ja fysiikkaa..! En hypi riemuissani tästä jaksosta :'D Kolmos jaksoa, viittä kurssia ja vanhoja odotellen <3

Tänään stadissa käydessäni löysin uuden rakkauden, nimittäin Zarasta syys/kevät takin! Istui täydellisesti ja naammmm<3 Vain 70 euron hinta laski innostustani... Mutta jos saan jostain moisen summan haalittua, käyn sen varmasti nappasemassa itselleni! En ole muuta sen jälkeen pystynyt ajattelemaan!! En vain tajunnut ottaa siitä kuvaa, enkä mistään netistäkään löytänyt. Mutta vähän armeija henkeä ja ... no vähän trenssimäinen takki on kyseessä, oikein asiallinen tuulitakkini jälkeen! ;P

Tää jatkaa chillailua vielä viimeiseen asti, älkää unohtako katsoa Suomen Muodin huipulle MTV3 20:00 >> Itse olen ihan innoissani pitkästä aikaa jostain ohjelmasta :'D

-takku

the blue sky

Inspiraatio on jännä juttu. Välillä se tulee mitä kummmallisemmista asioista, välillä se ei ole ollenkaan tullakseen. Ja yleensä se tulee juuri silloin kun ei oikeasti olisi aikaa, mutta kun ei ole mahdollisuutta pysyä pöksyissään ellei sitä toteuta.

Itselläni inspiraatio on ollut ihan hukassa. Kaikki energia on mennyt suorittamiseen tai liika miettimiseen. Viime viikonloppu on hyvä esimerkki tästä; kävin aamulla treeneissä ja loppupäivät makasin vain sängyssä ja olin. Ei vaan jaksanut yhtään mitään.

Olen miettinyt jo pidempään inspiraatiota yleisesti, ennen sain sitä katumuotisivuista, sitten muut blogit syrjäyttivät sen ja nyt sitä on tullut vaikka pöydällä olevasta suomi-englanti-suomi -sanakirjasta - jos on tullut. Tuntuu että katumuoti sivut ovat niin täynnä omaperäisiä asuja ettei niistä osaa enää keksiä mitään hienoa ja inspiroivaa. Tai jos löytyy niin mikään asu ei näytä hyvältä ilman korkkareita. Ja niitä minulta ei löydy. Ai no miksi? Koska vanhempieni mielestä ne ovat epäsopivia lukioikäiselle tytölle.
No miksi blogit sitten eivät enää inspiroi? Tuntuu että kaikki ovat löytäneet oman tyylinsä, ne kaikki jotka vuosi sitte vielä haparoivat ja olivat epävarmoja. Ja kaikilta ainakin löytyy se upean näköinen nahkatakki joka viimeistelee asun kuin asun. Missä se minun nahkatakki on? Omien hartioiden isontamisen/korostamisen pelosta vielä kaupassa.

Entä miten kummassa tekstin otsikko liittyy tähän kaikkeen? No ei kuule mitenkään. Se nyt vain tuli inspiraation purkeuksena. Fiiliksenä, että se on oikein. Se on hyvä!

Nyt on inspiraatiolle näkynyt pientä valoa tunnelin päässä; keksin sulat ja sain niihin pakkomielteen. Samoin kuin tein rakkaan simpukkasormukseni. Ja koristelut kisapukuuni. Mikä meni pieleen? Koulu ja koeviikko ja sen tuoma stressi... Plaaaah! Ja ensimmäinen koe on vasta keskiviikkona! Ja olen sentään PANOSTANUT tässä jaksossa. Paitsi matikassa. Ja mantsassa.

Tuntuu kuin myös vanhempien luono asuminen tukahduttaa intoani luoda. Aina pitää olla pirteä ja jotain. Ei saa laittaa musiikkia täysille ja vaan hyppiä, aina pitää olla siistiä ja pölytöntä. Tuntuu kuin tämä talo tukehduttaisi minua sisälleni kun en voi siirtää sohvaa miten haluan tai vaihtaa verhoja kun halua. Ja saada tummaa puuuta, mutta kuitenki vaaleaa. Oma rauha ja vapaus päättää puuttuu tai ainakin se tuntuu siltä.
Ja myöskin minut tuomittaisiin aivan täysin jos päättäisin myydä puolet paidoistani - joita en käytä - ja ostaisin tilalle jotain kalliimpaa ja parempi laatuisempaa, josta oikeasti pitäisin. Niinkuin monia muitakin, minua on inspiroinut (vou, niinhän se on!) Oi ihana turhamaisuus! -blogin Eevan shoppausfilosia, mutta jotenkin en ole onnistunut siinä, on aina vain ollut helpompaa ostaa se "ihan kiva" vaate. Tähän liittyy projekti täydellinen pitkähihainen (josta kuulette vielä lisää).

Oliko tekstilla päätä tai edes häntää? Päätä sinä, näin yömyöhään täydessä inspiraatiossa ei välttämättä aina onnistu!
Raikasta syksyn jatkoa!

simpukoita

Moi!
Piti tulla esittelemään teille nopeaan iiihana vielä korkkaamaton tuunaukseni! Inspiraation sain netistä Yvan Rodic blogista! (olen aivan rakastunut tuohon blogiin, niin paljon inspiraatiota, mutta silti niin paljon kaikkea rändömiä!!)



Eli siis tämmöinen hieno simpukkasormus ;'> Kun näin kuvan tuolta blogista, kipaisin heti simpukka varastolleni ja muistin sormusjäänteeni joka nyt pääsi käyttään! i'm in löööv!

border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5384019601559820418" />

Ja näinkin keksilijäitä sitä ollaan kun pitää saada sopivalle korkeudelle laitettua sormus osa ;)) hehehe.

Saatte muitakin tuunauksia lähiaikoina, kun vaan olisi enemmän aikaa!!

Nyt unta palloon, öitä (: